Rannekanavaoireyhtymä – kipua ja puutumista yläraajassa

Takaisin blogeihin

heinäkuu 2023

3 minuuttia

Rannekanavaoireyhtymä (carpal tunnel syndrome – CTS) on yleisin yläraajan hermopinnetila. Hermopinteellä tarkoitetaan nimensä mukaisesti sitä, että hermoon kohdistuu kompressio jossain kohtaa sen kulkureittiä. Oireet vaihtelevat ja voivat sisältää mm. puutumista, pistelyä, kipua tai voimattomuuden tunnetta.

Rannekanavaoireyhtymän oireet

CTS:ssä keskihermoon (n.medianus), joka hermottaa kämmenen peukalonpuoleista osaa, kohdistuu puristus ranteessa sijaitsevassa rannekanavassa. Tämä taas voi johtaa erinäisiin oireisiin. Tyypillisiä oireita ovat puutuminen, kipu ja pistely peukalon, etu-ja keskisormen sekä nimettömän alueella. Usein oireet ilmestyvät öisin.

Voimantuoton ongelmat

Tilan edetessä voi ongelmia ilmentyä myös voimantuoton kanssa, ja näin ollen ihmisellä saattaa olla hankaluuksia hienomotoriikan suhteen. Tämä voi ilmetä kömpelyytenä jaaiheuttaa ongelmia arkisten asioiden kuten paidan napittamisen kanssa. Puristusotteen kanssa saattaa myös olla haasteita.

Kipu ja muut tuntemukset

Ranteen ja kämmenen lisäksi kipua ja muita oireita voi esiintyä myös kyynärvarren ja jopa olkapään seudulla, keskihermon kulkiessa kaularangasta yläraajaa pitkin kämmeneen asti. Käytännössä siis oireet voivat olla hyvin moninaisia ja ilmestyä mihin tahansa hermon kulkureitille. Usein oireisiin auttaa käden ravistelu.

Nainen istuu vastaanotolla. Patrick Nyström tutkii onko hänellä rannekanavaoireyhtymä.

Rannekanavaoireyhtymän yleisyys

Joidenkin arvioiden mukaan CTS:stä kärsii noin 3 prosenttia ihmisistä elämänsä aikana, ja naiset jopa 3 kertaa yleisemmin kuin miehet – raskauden aikana kehittyvä rannekanavaoireyhtymä on yksi tyyppiesimerkki. CTS:n yleisyys lisääntyy kuitenkin keski-iän jälkeen.

Syyt rannekanavaoireyhtymän takana

Mikä tällaisen tilan sitten aiheuttaa? Suuressa osassa tapauksia syy on idiopaattinen eli sen varsinaista aiheuttajaa ei tiedetä. Muita mahdollisia syitä ovat mm. tilaa ahtauttavat muutokset rannekanavan sisällä sekä alueen mahdolliset traumat. CTS:n muodostumiseen liitetään erinäisiä riskitekijöitä kuten ylipaino ja diabetes.

Tutkimuksissa on myös saatu selville, että erilaisiin työtehtäviin liittyvä ranteen toistuva rasitus, huonot asennot yhdistettynä ranteen toistuviin liikkeisiin sekä esim. tärinä voivat olla edesauttamassa CTS:n syntyä. Usein CTS yhdistetään tietokonetyöhön, tähän ei kuitenkaan tutkimuksissa ole löydetty suoraa yhteyttä ja näin ollen lisätutkimuksia kaivataan.

Rannekanavaoireyhtymän hoito

CTS:n hoito riippuu tilan vaikeusasteesta. Eräässä tutkimuksessa reilussa kolmanneksessa tapauksista oireet hävisivät itsestään kuuden kk:n kuluessa. Heikoissa ja kohtalaisen vaikeissa tapauksissa on alkuun syytä kokeilla konservatiivista hoitoa.

Konservatiivisella hoidolla tarkoitetaan tässä tapauksessa mm. yölastan käyttöä, jotta saadaan paine pois rannekanavasta sekä erilaisia terapeuttisia, asiakkaan itse kotona suorittamia harjoitteita. Myös manuaalisella terapialla voidaan koittaa lievittää kipua. Vaikeissa tapauksissa sekä testeissä selviävissä hermon vauriotilanteissa onsyytä ottaa huomioon myös mahdollinen kirurginen toimenpide.

Lähteet

Ashworth N. 2014. Carpal tunnel syndrome, systematic review. BMJ.

Atroshi I et al. 1999. Prevalence of carpal tunnel syndrome in a general population. JAMA.

Kozak A et al. 2015. Association between work-related biomechanical risk factors and the occurrence of carpal tunnel syndrome: an overview of systematic reviews and a meta-analysis of current research. BMC Musculoskeletal Disorders.

Wipperman J & Goerl K. 2016. Carpal tunnel syndrome: diagnosis and treatment. AAFP.

Mies makaa hoitopöydällä selällään. Patrick Nyström istuu hänen vieressä ja tutkii onko hänellä rannekanavaoireyhtymä.