Juoksijan vaivat osa 3 – polvikipu, patellofemoral pain syndrome

Viime aikoina olen kirjoittanut pientä juttusarjaa erilaisista kiputiloista, joihin juoksijat ajoittain törmäävät – viime kerralla vuorossa oli takareiden kiputila nimeltään proksimaalinen hamstringin tendinopatia ja juttusarjan ensimmäinen teksti käsitteli akillesjänteen kiputilaa, jota kutsutaan nimellä akillestendinopatia. Tällä kertaa aiheena on polvikipu – patellofemoral pain syndome (PFP). Vaikka juoksulla on todella monia positiivisia vaikutuksia terveyteen, saattavat juoksijat myös kärsiä ajoittain erilaisista, varsinkin alaraajaan kohdistuvista kiputiloista.

Mikä on patellofemoral pain syndrome?

Kyseessä on hyvin yleinen kiputila, josta kärsivät niin aikuiset kuin lapsetkin. Kyseisestä vaivasta kärsivien määrää on vaikea arvioida, mutta joidenkin arvioiden mukaan vuosittain jopa 23 % aikuisista sekä 29 % nuorista kärsii PFP:stä, ja näistä jopa puolella kivut pitkittyvät. Tila on selkeästi yleisempi naisilla kuin miehillä.

Kyseessä on siis nimenomaan polvilumpioon liittyvä kiputila. Vaikka tässä blogikirjoituksessa puhutaan juoksijoista, niin tämäntyyppinen polvikipu on hyvin yleistä myös muiden kuin juoksijoiden keskuudessa.

Miten tämäntyyppinen polvikipu käyttäytyy?

Kipu PFP:ssä paikantuu polven etuosaan polvilumpion ympärille tai sen taakse polvea kuormittavissa tehtävissä kuten juostessa, kyykkyyn mennessä tai rappusia kulkiessa. Kipu on usein suhteellisen laaja-alaista, ja näin ollen sen paikallistaminen pienelle alueelle on vaikeaa. PFP:en liittyvä kipu ja oireet haittaavat usein arkielämää, ja pahimmillaan se saattaa olla edesauttamassa nivelrikon syntyä.

PFP:ssä kipua saattaa aiheuttaa myös matalamman kuorman aktiviteetit, kuten esim. kevyt pyöräily. Siinä mielessä PFP eroaa profiililtaan esim. jänneperäisistä polvikikivuista. Polvikipu voi ilmaantua myös pitkään polvea koukussa pitäessä. Tällöin polvilumpioon kohdistuu painetta polven koukussa pitämisen johdosta. Usein asiakkaat raportoivat, että polvea alkaa jomottaa esim. elokuvissa tai teatterissa ollessa, jolloin tekee mieli suoristella polvea helpotusta hakeakseen.

Patellofemoral pain syndromen kivun syyt

Kivun varsinainen aiheuttaja on vielä hieman epäselvää, mutta yleisesti hyväksytty mekanismi kivun taustalla on ylikuormituksen aiheuttama lisääntynyt paine patellofemoraalisessa nivelessä (ko. nivelessä polvilumpio niveltyy reisiluuhun). Kyseessä on kuitenkin hyvin monisyinen tila, jonka syntyyn saattavat vaikuttaa myös muut tekijät kuten lantion ja polven alueen lihasten alentunut voimantuotto, heikko neuromuskulaarinen kontrolli sekä psykososiaaliset tekijät.

Tutkimuksissa on havaittu näyttöä siitä, että tietyt lonkan liikemallit, kuten lisääntynyt lonkan lähennys askeltaessa, saattavat olla riskitekijä PFP:n muodostumiseen naisjuoksijoille. Tämän “liiallisen” liikkeen ajatellaan lisäävän painetta patellofemoraaliselle nivelelle. Tutkimuksia kuitenkin kaivataan vielä tästäkin aiheesta lisää.

Patellofemoral pain syndromen hoito

PFP:n hoidossa on erittäin isossa roolissa aktiviteettien modifiointi – juoksijoilla tämä tarkoittaa tietenkin mm. juoksumäärien tarkastelua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että juoksusta pitäisi luopua tai välttämättä edes pitää taukoa. Myös juoksutekniikan hiomista joudutaan joissain tapauksissa miettimään ainakin väliaikaisesti.

Ensijaisena hoitomuotona PFP:ssä kuormituksen hallinnan lisäksi on terapeuttinen harjoittelu, joka kohdistetaan ennenkaikkea lonkan ja reiden alueen lihaksiin. Harjoittelulla pystytään vähentämään kipua ja parantamaan toimintakykyä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Joissain tapauksissa tukipohjallisten käyttö tai polven teippaus voi olla paikallaan kivun vähentämiseksi lyhytaikaisesti. Myös manuaalista terapiaa voidaan käyttää tukemaan kuntoutusta, jos se koetaan tarpeelliseksi. Se ei kuitenkaan saisi missään nimessä olla ensisijainen hoitomuoto.

Osteopaattina hoidan paljon myös erilaisia alaraajojen kiputiloja. Polvikipu onkin hyvin yleinen syy hakeutua vastaanotolle. PFP on usein pitkittyvä vaiva, joka saattaa tulla ja mennä. Se on kuitenkin saatavissa hallintaan järkevällä kuntoutuksella. Toivoa ei siis kannata menettää, vaikka polvikipu olisi vaivannut sinua jo pidempään. Jos et pärjää sen kanssa yksin niin ota yhteyttä ja lähdetään etenemään kohti kivutonta huomista. Kiitos kun luit tämän blogitekstin!

Jos haluat vielä syventää ymmärrystäsi PFP:n suhteen, niin suosittelen lukemaan tämän erinomaisen paperin sen hoitokäytäntöihin liittyen. Olen itsekin käyttänyt ko. paperia osittain lähteenä tässä kirjoituksessa.

Lähteet

Collins NJ et al. 2018. 2018 Consensus statement on exercise therapy and physical interventions (orthoses, taping and manual therapy) to treat patellofemoral pain: recommendations from the 5th International Patellofemoral Pain Research Retreat, Gold Coast, Australia, 2017. BJSM.

Neil BS et al. 2015. Runners with patellofemoral pain have altered biomechanics which targeted interventions can modify: a systematic review and meta-analysis.. 2015. Gait & Posture.