Pakarakipu – piriformis-syndrooma vai deep gluteal syndrome?

Takaisin blogeihin

heinäkuu 2023

4 minuuttia

Kipua pakaran seudulla pidemmän istumisen aikana. Kipu saattaa pysytellä pakaran alueella, tai säteillä alaspäin jalkaa pitkin. Pakarakipu saattaa hellittää, kun istumisen päätteeksi lähtee liikkeelle. Jos edellämainitut oireet tuntuvat tutuilta, niin voi olla, että kyseessä on vaiva, jonka englanninkielinen nimi on deep gluteal syndrome (DGS).

Aikaisemmin tämäntyyppisestä kiputilasta on käytetty nimeä piriformis-syndrooma. Tätä termiä ei kuitenkaan suositella enää käytettäväksi, sillä kivun takana voi olla monia muitakin tekijöitä kuin piriformis eli päärynänmuotoinen lihas. Muita mahdollisia tekijöitä ovat mm. erilaiset alueen vammat, verisuonistoon liittyvät poikkeamat sekä muut alueen lihakset.

Piriformis-syndrooma vai deep gluteal syndrome?

DGS:ksi kutsutaan tilaa, jossa iskiashermoon kohdistuu pinnetila tai ärsytystä pakarassa sijaitsevalla alueella nimeltään deep gluteal space. Deep gluteal space on suhteellisen pieni alue, jossa kulkee mm. paljon erilaisia lihaksia, jänteitä ja nivelsiteitä. Tästä artikkelista pääset lukemaan tarkemmin deep gluteal spacesta.

Iskiashermo pääsee liikkumaan paljon tällä alueella lonkan liikkeiden myötä – lonkan koukistuksen aikana sen on havaittu liikkuvan jopa lähes 3 cm. Toki liikkeen määrässä on paljon eroavaisuuksia yksilöiden välillä.

DGS termin alle mahtuu erilaisia mahdollisia vaivan aiheuttajia, näistä tyypillisenä jo aiemmin mainittu piriformis niminen lihas. Piriformis on lonkan alueella sijaitseva lihas, jonka pääasiallisiin toimiin kuuluu mm. lonkkanivelen tukeminen liikkeessä. Erinäisistä syistä, kuten esim. trauma tai anatominen poikkeavuus, voi tämä pieni lihas aiheuttaa meille ongelmia ärsyttämällä iskiashermoa.

Vastoin aiempaa luuloa, piriformiksen lisäksi myös muut rakenteet deep gluteal spacen alueella voivat aiheuttaa iskiashermon ärsytystä ja pakarakipua.

Naisella on pakarakipu. Hän makaa hoitopöydällä ja osteopaatti hoitaa häntä.

Miten pakarakipu oireilee?

Tyypillistä on, että pakarakipu ilmenee istuessa. Ihmiset usein kuvailevat, että jo suhteellisen lyhytkin aika istuessa provosoi kipua ja muita oireita. Koska kyseessä on hermoon liittyvä ongelma, niin oireet voivat olla hyvin moninaisia. Kivun lisäksi saattaa ilmetä mm. puutumista, pistelyä tai kihelmöintiä. Oireita saattaa olla pakaran lisäksi myös alaselässä tai alaraajassa.

Iskiashermo lähtee lannerangan alaosista ja jatkaa matkaansa alaraajaa pitkin varpaisiin asti. Koska DGS:ssä paine kohdistuu iskiashermoon niin on mahdollista, että myös oireet tuntuvat alaraajassa. Jalka saattaa tuntua ”erilaiselta” ja siinä voi esiintyä selkeää voimanpuutosta. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jalkaan säteilevä kipu on usein selkäperäistä ja tyypillisin kivun aiheuttaja on välilevyn pullistuma. Tästä kirjoittamastani blogitekstistä pääset lukemaan lisää välilevyn pullistumasta.

Miten todetaan?

DGS:n toteamiseen ei tarvita kuvantamista. Toteaminen tehdään poissulkemalla muita mahdollisia vaivan aiheuttajia, kuten esim. juuri edellämainittu välilevyn pullistuma. Asiakkaan oireiden ja erilaisten vastaanotolla tehtävien testien perusteella on mahdollista päästä oikeaan lopputulemaan pakarakivun syyn suhteen.

Nainen makaa hoitopöydällä. Osteopaatti pitää käsiä tämän selän päällä.

Arviot DGS:n yleisyydestä vaihtelevat ja tarkkojen lukujen saaminen onkin todella haastavaa. Erään tutkimuksen mukaan DGS on takana noin 6-8 prosentissa ns. iskiaskivuista. Tyypillisintä se on yli 40-vuotiailla naisilla.

Miten pakarakipu hoidetaan?

DGS:n hoito riippuu hieman ongelman aiheuttajasta. Yleensä kuitenkin liikkeelle lähdetään konservatiivisella hoidolla. Asiakkaan itse suorittamat venytykset sekä erilaiset terapeuttiset harjoitteet usein yhdistetään hoitoon alkuvaiheessa. Myös asiakkaan neuvonta DGS:n liittyvissä asioissa on tärkeässä roolissa, jotta pakarakipua ei provosoida arjessa. Edellä mainittujen asioiden lisäksi isossa osassa kuntoutumisessa on tiettyjen lantion alueen lihasten vahvistus, jotta vaiva saataisiin pysymään hallinnassa.

Kivun lievityksessä manuaaliterapiasta, eli terapeutin käsillä suorittamasta hoidosta, voi olla apua. Joskus harvemmin saatetaan turvautua myös injektiohoitoihin sekä viimeisenä vaihtoehtona kirurgisiin toimenpiteisiin, jos vaivaa ei jostain syystä saada kuriin. Ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksia kuitenkin konservatiivinen hoito toimii.

Yhteenveto

Pakarakipu on suhteellisen yleinen oire ja sen takana voi olla monia syitä. Yksi mahdollinen pakarakivun aiheuttaja on deep gluteal syndrome (DGS), josta on aiemmin käytetty nimeä piriformis-syndrooma. Tämä termi on kuitenkin epätarkka, sillä pakarakipua voi aiheuttaa moni muukin tekijä deep gluteal space nimisellä alueella.

DGS:n yleisin oire on pakarakipu istuessa. Kipua saattaa olla myös alaselässä tai jalassa. Kivun lisäksi voi oireina olla mm. puutumista, pistelyä ja kihelmöintiä sekä voimanpuutosta alaraajassa.

Hoitolinjauksen on syytä olla konservatiivinen – lantion aluetta lähdetään harjoituttamaan ja puututaan niihin tekijöihin, jotka saattavat aiheuttaa pakarakipua. Manuaalisella terapialla, eli käsin tehtävillä hoitotekniikoilla voidaan mahdollisesti lievittää kipua.

Osteopaattina työskentelen pakarakivun kanssa paljon. Jos siis kärsit tämäntyyppisistä oireista etkä tiedä miten edetä, niin ota yhteyttä ja tarkistetaan tilanne sekä edetään kohti kivuttomuutta. Kivun ei koskaan pitäisi estää sinua tekemästä itsellesi merkityksellisiä asioita. Kiitos kun luit tämän blogitekstin!

Luettavaa asian tiimoilta

Fishman LM et al. 2002. Piriformis syndrome – diagnosis, treatment and outcome – a 10-year study. Archives of Physical Therapy and Rehabilitation.

Martin HD et al. 2015. Deep gluteal syndrome. 2015. Journal of Hip Preservation Surgery.

Black SB. 2018. From piriformis syndrome to deep gluteal syndrome.

Mies istuu hoitopöydän päässä. Patrick Nyström istuu hänen edessään, katsoo häntä ja tutkii onko hänellä deep gluteal syndrome.