Selkäkipu säteilee jalkaan – mitä tehdä?

Takaisin blogeihin

maaliskuu 2024

7 minuuttia

Selkäkipu on vihulainen kaveri, joka voi olla pahimmillaan hyvinkin invalidisoiva. Suurin osa meistä kärsii selkäkivusta jossain vaiheessa elämäänsä. Selkäkipu onkin suurin yksittäinen toimintakykyä laskeva tekijä maailmanlaajuisesti. Sen lisäksi, että se aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä selkäkipua potevalle, aiheuttaa se myös valtavasti kustannuksia yhteiskunnalle mm. sairauslomien sekä työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa.

Vaikka pahimmillaan selkäkivulla voi olla hyvinkin dramaattisia vaikutuksia toimintakykyyn, niin onneksi useimmiten se menee ohi nopeasti. Suurin osa selkäkipuepisodeista paranee oireistoltaan huomattavasti 6 viikon sisällä. Useimmiten kipu tuntuu paikallisesti selässä, mutta entä jos selkäkipu säteilee jalkaan?

Iskiasoire – hermoperäinen alaraajan säteilyoire

Pienellä osalla oireisista selkäkipu säteilee jalkaan. Kyseessä on ns. iskiasvaiva, jolla kansankielellä tarkoitetaan hyvin monentyyppistä selkään liittyvää kipuilua. Lääketieteen piirissä iskiasoireella tarkoitetaan kuitenkin hermoperäistä alaraajan säteilyoiretta, jonka taustalla on iskiashermon ärsytys.

Miksi selkäkipu säteilee jalkaan?

Syitä tämän tyyppiselle oireilulle voi olla useita, kuten esim. pakaran alueen paikallinen hermoärsytys. Usein taustalla on kuitenkin hermojuureen liittyvä ongelma, jonka aiheuttajana tyypillisimmin on välilevyn pullistuma. Iskiashermo lähtee lannerangan alaosista ja jatkaa matkaansa aina varpaisiin asti, ollen kehomme pisin hermo. Näin ollen hermojuuren ahtauma tai ärsytystila saa aikaiseksi usein oireita hermon kulkureitillä, tyypillisesti säären ulkoreunalla sekä jalkaterän alueella. Sen lisäksi, että selkäkipu säteilee jalkaan, oireiluna saattaa olla mm. kihelmöintiä, puutumista sekä voimanpuutosta alaraajassa – tämä voi ilmetä esim. vaikeutena nousta varpaille.

Osteopaatti koskettaa selkäkipuisen asiakkaan selkää ääniraudalla.

Selkäkipu säteilee jalkaan – onko se vaarallista?

Jos selkäkipu säteilee jalkaan, kärsitään siitä tyypillisesti pidempään kuin silloin, kun kipu paikantuu paikallisesti selkään. Iskiasoire aiheuttaa myös enemmän toimintakyvyn laskua, eli suomeksi sanottuna oireilu on voimakkaampaa. Vaikka oireet voivat olla hyvinkin rajuja, niin onneksi näiden spontaani paranemisennuste on valtavan hyvä ja vain harvoin joudutaan turvautumaan leikkaukseen. Kymmenestä iskiasoireesta jopa yhdeksän johtuu välilevynpullistumasta. Muita mahdollisia syitä hermojuuren ahtautumiselle ovat esim. nikaman siirtymä tai ikääntymiseen liittyvät luiset muutokset selkärangan rakenteissa.

Mikä ihmeen välilevy?

Välilevy koostuu pehmeämmästä sisemmästä osasta nimeltään nucleus pulposus sekä sitä ympäröivästä kovemmasta syysrustoisesta osasta, jota kutsutaan anulus fibrosukseksi. Välilevyt sijaitsevat selkänikamien välissä ja ovat hyvin tiukasti niissä kiinni. Lisäksi niiden ympärillä kulkee lukuisia pieniä lihaksia sekä nivelsiteitä – välilevyt eivät siis pääse luiskahtamaan pois paikaltaan tai räjähtämään kuten välillä virheellisesti kuulee väitettävän. Sijaitsemalla nikamien välissä välilevyt osaltaan mahdollistavat selkärangan liikkeen eri suuntiin – ”tyynymäinen” rakenne antaa myöden mukaillen ihmisen liikkeitä.

Välilevy on hyvin nestepitoinen rakenne, mutta vuosien varrella nestepitoisuus vähenee ja välilevy alkaa heikkenemään siinä missä muutkin rakenteet ikääntyessämme. Itseasiassa rakenteellisia muutoksia välilevyssä nähdään ihmisillä jo hyvin nuoressa iässä ja usein ne eivät aiheuta minkäänlaista kipua. Siinä missä hiukset harmaantuvat ja harvenevat sekä ihoon muodostuu ryppyjä, niin myös välilevyyn ja muihin kehon rakenteisiin tulee muutoksia.

Välilevyn pullistuma

Vällevyn pullistumassa sen pehmeämpi massa pääsee työntymään kohti vaurioituneen ulomman osan reunaa ja usein siitä yli välilevytilan ulkopuolelle. Välilevy on kehomme suurin avaskulaarinen eli verisuoneton rakenne, tosin sen aivan ulkoreunalta löytyy hieman hermotusta sekä verisuonitusta. Tästä syystä oireilua voi tulla ilman suoraa kontaktia välilevytilan ulkopuolella sijaitseviin hermojuuriin. Mekanismia välilevyn pullistuman aiheuttaman kivun takana ei täysin tunneta, mutta sen aiheuttaman hermojuureen kohdistuvan mekaanisen paineen lisäksi taustalla epäillään olevan tulehdukseen liittyviä tekijöitä, jonka välilevyn takaosiin tunkeutuva massa saa aikaiseksi.

On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että suuri osa välilevyn pullistumista on täysin oireettomia ja ne ovat itseasiassa hyvin yleinen sattumalöydös esim. magneettikuvissa. Pelkkä kuvantamislöydös ei siis kerro vielä mitään. Osalla ihmisistä pullistumat kuitenkin aiheuttavat syystä tai toisesta kipua.

Naisen selkäkipu säteilee jalkaan. Osteopaatti koskettaa naisen selkää ääniraudalla ja tutkii kivun syytä.

Selkäkipu säteilee jalkaan – miten toimia?

Ylivoimaisesti suurin osa välilevyn pullistumista paranee itsestään ja vain harvoin tarvitaan esim. leikkaushoitoa. Erinomaisen paranemisennusteesta tekee se, että neurologisia puutosoireita, kuten voimanpuutosta jalassa ei ole havaittavissa. Maltti on näissä tilanteissa valttia, vaikka kivut olisivat ajoittain kovatkin.

Kivun hoitona erilaiset passiiviset hoitomenetelmät, kuten esim. hieronnan kaltaiset käsittelyt voivat toimia, vaikkakaan selvää näyttöä niiden hyödyistä ei löydy. Oman kokemuksen mukaan kuitenkin moni iskiasoireinen hyötyy em. käsittelyistä. Myös liike eri muodoissa vaikuttaisi olevan hyvää kivunhoitoa.

Pysy aktiivisena

Iskiasoireisen kannattaa pysyä mahdollisimman aktiivisena ja jatkaa normaalia elämää mahdollisuuksien mukaan. Kävely on ylipäätään hyvää selkäkivun hoitoa ja niin se on tällaisissakin tapauksissa. Joskus kävelyn aiheuttama iskutus voi kuitenkin provosoida oireita, tällaisissa tapauksissa esim. vesijuoksu on usein osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi lievittää kipuja. Pyri siis tekemään sellaisia kevyitä aktiviteetteja, jotka koet itse hyviksi.

Pyri pysymään töissä

Jotta normaalissa elämässä pysyisi hyvin kiinni, olisi hyvä pyrkiä välttämään sairauslomaa. Jos sairauslomalle on pakko jäädä, kannattaa pyrkiä mahdollisimman nopeaan paluuseen töihin. Pitkittyneen sairausloman on havaittu olevan yhteydessä kivun kroonistumiseen.

Vältä vuodelepoa

Vuodelepoa olisi isossa kuvassa syytä välttää. Toki voi tulla tilanteita ja hetkiä, jolloin makaaminen on paras vaihtoehto. Nämä hetket kannattaa kuitenkin pitää sen pituisena kuin tarvitsee, eikä jättäytyä kokonaan sängyn pohjalle pidemmiksi ajoiksi.

Harjoittelusta voi olla apua

Harjoittelu voi olla hyödyllistä tilanteessa, jossa selkäkipu säteilee jalkaan. Vahvaa näyttöä harjoittelun puolesta iskiasoireen suhteen ei löydy varsinkaan alkuvaiheessa. Tilanteen pitkittyessä harjoittelun merkitys korostuu, mutta edelleenkään sen ei tarvitse olla välttämättä hirveän ohjattua. On tärkeää pyrkiä löytämään itselleen mieluisia aktiviteetteja.

Kaksi ihmistä istuu. Heidän jalkojensa takana on kahvakuulia.

Milloin on syytä toimia?

Vaikka lähtökohtaisesti välilevyn pullistumat paranevat hyvin itsestään, niin joissain tapauksissa on syytä hakeutua ammattilaisen arvioitavaksi. Jos koet haasteita virtsaamisen ja/tai ulostamisen kanssa tai koet tunnottomuutta lantionpohjan alueella niin on syytä hakeutua lääkäriin välittömästi. Myös jalan lihasvoimien etenevä heikkeneminen tai merkittävä alentuma, pitkittyneet voimakkaat oireet sekä sietämätön kipu ovat merkkejä siitä, että tilannetta on syytä selvitellä tarkemmin.

Selkäkipu säteilee jalkaan – yhteenveto

Välilevýn pullistumat sekä muut iskiasoireet paranevat suurimmalta osin hyvin ja vain pieni osa vaatii leikkaushoitoa. Suurella osalla oireet helpottavat selvästi 8 viikon sisällä. Osalla oireet kuitenkin pitkittyvät ja tilastojen valossa lähes puolet saattavat kärsiä jonkinlaisista oireista vielä vuodenkin kuluttua. Pitkäjänteisyyttä siis vaaditaan.

On tärkeää pysyä aktiivisena silloin kun selkäkipu säteilee jalkaan ja yrittää jatkaa elämää mahdollisimman normaalisti. Lääkäriin on hyvä hakeutua silloin, jos oireet ovat todella kovat tai pitkittyvät, jalan voimat heikkenevät enenevässä määrin tai ovat selkeästi alentuneet sekä silloin, jos virtsaaminen tai ulostaminen on epänormaalia.

Apua on hyvä hakea myös silloin, jos ei koe pärjäävänsä tilanteen kanssa. Ortopedisellä osteopaatilla on vankka osaaminen kliinisestä tutkimisesta sekä selkävaivojen hoitamisesta. Tästä linkistä pääset lukemaan lisää osteopatiasta.

Itse teen tämänkaltaisten vaivojen kanssa töitä jatkuvasti, joten ota yhteyttä, jos tilanne tuntuu ylitsepääsemättömältä. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään kivun sekä epävarmuuden kanssa. Kiitos kun luit tämän blogitekstin!

Jos haluat lukea lisää iskiasoireesta ja välilevyn pullistumasta niin suosittelen lukaisemaan tämän mainion artikkelin, jota itsekin olen käyttänyt osittain lähteenä tätä blogitekstiä kirjoittaessa. Kollegani Jerry Ketola sen sijaan on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan selkäkivun moninaisuudesta.

Osteopaatti koskettaa käsillään asiakkaan selkää