Kyynärpäässä sekä yläraajassa puutumista, kihelmöintiä ja/tai kipua – kubittaalitunnelioireyhtymä

Suurin osa meistä on varmasti jossain vaiheessa kokenut jonkinlaista puutumisen tai kihelmöinnin tunnetta yläraajassa. Inhottava tunne, mutta onneksi kuitenkin yleensä nopeasti ohimenevää ja liittyy usein esim. huonossa asennossa nukkumiseen. Kyynärpään seudulla tuntuville oireille voi kuitenkin olla taustalla spesifi syy.

Entä jos kyseessä ei olekaan nopeasti ohimenevä tila? Tässä minijuttusarjassa on tarkoituksena tutustua pariin tyypilliseen em. oireita aiheuttavaan vaivaan. Jokin aika sitten kirjoitin jo yleisimmästä yläraajan hermopinteestä nimeltään rannekanavaoireyhtymä. Nyt tutustutaan sitten toiseksi yleisimpään, eli kubittaalitunnelioireyhtymään (KTO).

Kubittaalitunnelin alue

Kubittaalitunneli on pieni alue, joka löytyy kyynärpään sisäsyrjältä. Se on helppo löytää itseltään seuraavalla tavalla: käännä kämmen niin, että se osoittaa eteenpäin. Sen jälkeen aseta sormesi kyynärpään sisäreunalle, ja tunnet kaksi selkeää luista uloketta. Näiden väliin jäävä alue ja siitä hieman kättä kohti sijaitsee kubittaalitunneli. Jos painat tältä alueelta sormella ja liikuttelet sitä hieman, saatat tuntea kihelmöintiä kämmenessä sekä pikkurillissä ja/tai nimettömässä. Se johtuu siitä, että provosoit sormellasi kyynärhermoa, joka hermottaa em. aluetta.

Kyynärhermo on taustalla myös siinä valitettavan arkisessa tapahtumassa, jossa kyynärpää kolahtaa jotain vasten ja tuloksena on hetken aikaa kestävä todella epämiellyttävä tunne kämmenessä pikkurillin puolella.

Mikä aiheuttaa kubittaalitunnelioireyhtymän?

KTO:ssä ulnaarihermo, joka lähtee kaularangasta ja hermottaa karkeasti sanoen kyynärvarren ja kämmenen vartalonpuoleista aluetta, joutuu “puristuksiin” kyynärpään sisäsyrjän alueella. Puristusalue voi olla kubittaalitunnelia hieman ennen tai sen jälkeen, mutta yleisimmin kompressio tapahtuu juuri tunnelissa.

Syitä kubittaalitunnelin ahtautumiselle voi olla monia, yhtenä mainittakoon tunnelin peittävän nivelsiteen paksuuntuminen. Tämä paksuuntuminen voi aiheuttaa sen, että hermo painautuu nivelsidettä vasten aiheuttaen oireita. KTO voi aiheutua myös trauman seurauksena, kuten kyynärnivelen sijoiltaanmenon jälkeen.

Kubittaalitunnelin poikkipinta-ala pienenee joidenkin tutkimusten mukaan jopa 41 prosenttia kyynärnivelen koukistuksen myötä. Eli kun lähdet koukistamaan kyynärpäätä, niin pikkuhiljaa hermon kulkutila kubittaalitunnelissa pienenee ja samalla hermoon tulee lisää vetoa. Kun kyynärnivelen koukistus menee yli 90 asteen, niin hermon sisäinen paine kasvaa kovasti. Tämän voit huomata joskus esim. sängyllä selällään kirjaa lukiessa – pitkään ollessa tässä asennossa saatat alkaa tuntemaan kihelmöintiä tai puutumisen tunnetta käsissä, usein nimenomaan pikkurillin puolella.

Tällaisessa tapauksessa ulnaarihermo on hetkellisessä kompressiossa ja antaa oireita käteen. Asentoa vaihtaessa ja kättä heiluttaessa oireet kuitenkin laantuvat. Kun kubittaalitunneli on syystä tai toisesta ahtautunut, aiheutuu näitä oireita helpommin.

Oireet

Tyypillisesti KTO aiheuttaa siis tuntoon liittyviä oireita kuten kihelmöintiä, puutumista sekä mahdollisesti kipua pikkurilliin ja nimettömään. Näitä oireita usein pahentaa kyynärpään pitäminen koukussa pidempään. Myös kämmeneen sekä kyynärvarren alueelle pikkurillin puolelle voi tulla oireita. Pidempään jatkuessa voi tulla lihasten heikkoutta sekä hienomotoriikan häiriöitä em. sormiin sekä jopa lihaskatoa kämmeneen. Myös kämmenen lepoasento voi muuttua.

Kyynärhermo hermottaa käytännössä kyynärvarren sekä kämmenen pikkurillin puoleista osaa. Hermoliitosten ansiosta oireita voi kuitenkin tulla joskus myös muihin sormiin ja epämääräisemmin kyynärvarrren alueelle. Oireet eivät siis aina noudata em. kaltaisia selkeitä ”rajoja”.

Kubittaalitunnelioireyhtymän määrittely

Kubittaalitunnelioireyhtymä voidaan määrittää kliinisesti asiansa osaavan terveydenhuollon ammattilaisen kuten osteopaatin, naprapaatin tai fysioterapeutin toimesta. Sen määrittelemiseen käytetään asiakkaan haastattelun lisäksi tämän fyysistä tutkimista. Hermoratatutkimusta voidaan myös käyttää diagnoosin varmistamiseksi.

Hoidon olisi syytä olla alkuun konservatiivista – suurin osa vaivasta kärsivistä saakin helpotusta oikealla tavalla ohjatusta kuntoutuksesta. Jos kuitenkin käy niin ikävästi, että vaiva ei parane em. tavalla, saatetaan joutua turvautumaan leikkaushoitoon. Siksi olisikin tärkeää, että vaivasta kärsivän kanssa kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian. Jos aihe herätti kiinnostuksen niin suosittelen lukeman tämän paperin, jossa vedetään hyvin yhteen kubittaalitunnelioireyhtymän yleisimpiä piirteitä.

Osteopaattina työskentelen paljon erilaisten ääreishermoston ongelmien kanssa, niinpä esim. kubittaalitunnelioireyhtymästä sekä rannekanavaoireyhtymästä kärsivät ihmiset ovat tuttu näky vastaanotollani. Jos kärsit yläraajan ongelmista etkä tiedä miten niiden kanssa tulisi edetä, niin ota rohkeasti yhteyttä ja aloitetaan yhdessä matka kohti kivutonta huomista. Kiitos kun jaksoit lukea tämän blogikirjoituksen!

Lähteet

Staples JR et al. 2017. Cubital tunnel syndrome: current concepts. Journal of the American Academy of Orthopaedic Surgeons.

Asmus H et al. 2011. Cubital tunnel syndrome – a review and management guidelines. Central European Neurosurgery.

Boone S et al. 2015. The management of cubital tunnel syndrome. The Journal of Hand Surgery. 2015.