Voimaharjoittelun hyödyt

Voimaharjoittelu on ollut kovasti tapetilla viime vuosina ja esim. fitnessurheilun harrastajamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Iltapäivälehdet kirjoittavat tasaisin väliajoin fitnekseen ja voimailuun liittyviä uutisia – voimaharjoittelusta on tullut trendikästä. Sen imago on muuttunut ja enää sitä ei pidetä vain kaljupäisten, salihousuisten portsarien hommana. Osa treenaajista käy salilla esteettisistä syistä, mutta myös voimaharjoittelun hyödyt terveyden näkökulmasta ovat kiistattomat. Mitkä ovat voimaharjoittelun hyödyt terveydelle ja kenen sitä kannattaa tehdä?

Lyhyt vastaus on, että aivan kaikkien, sillä oikein toteutettuna voimaharjoittelu sopii niin lapsille kuin aikuisillekin. Voikin sanoa, että sen merkitys koostuu ikääntyessä, sillä seniori-ikäiset hyötyvät siitä suunnattomasti. Voimaharjoittelun vaikutukset ovat paljon laajempia kuin kehonkoostumuksen muokkaus, sillä sen avulla voidaan myös mm. parantaa fyysistä suorituskykyä, terveyttä, yleistä hyvinvointia sekä madaltaa riskiä erilaisille rasitusvammoille. Voimaharjoittelu on myös erittäin hyvä tapa parantaa liikkuvuutta perinteisen venyttelyn lisäksi. Voit lukea lisää voimaharjoittelun vaikutuksista liikkuvuuteen aiemmin kirjoittamastani blogitekstistä täältä.

Voimaharjoittelun hyödyt tuki-ja liikuntaelimistölle

Voimaharjoittelulla aikaansaatuihin positiivisiin vasteisiin vaikuttavat monet tekijät kuten genetiikka, ikä, harjoitustausta, harjoituskuormat, ravinto, uni ja palautuminen sekä psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Niinpä muutosten laajuus vaihtelee yksilöiden välillä kovastikin. Tuki- ja liikuntaelimistön osalta voidaan voimaharjoittelulla vaikuttaa positiivisesti ainakin lihaksiin, jänteisiin, luihin sekä nivelrustoon.

Voimaharjoittelun hyödyt lihaksille

Voimaharjoittelun ilmeisin vaikutuskohde on varmasti lihakset. Voimaharjoittelun avulla tuotettu mekaaninen kuormitus sekä mahdollisesti aineenvaihdunnallinen stressi kasvattavat lihasmassaa mm. lihassolujen poikkipinta-alaa sekä lihassyykimppujen pituutta kasvattamalla.

Voimaharjoittelun hyödyt jänteille

Luurankolihakset, jotka mahdollistavat liikkeemme, kiinnittyvät jänteiden avulla luihin -> näin ollen jänteet välittävät voimaa. Ne varastoivat ja vapauttavat energiaa sekä ylläpitävät optimaalista tehokkuutta voimantuotossa. Jänteiden jäykkyydellä on suuri rooli niin urheilusuorituksissa, venymislyhenemissykluksen sisältävissä aktiviteeteissa kuin liikkumisen taloudellisuudessa. Voimaharjoittelun aikaansaama mekaaninen kuormitus kasvattaa jänteen jäykkyyttä, kimmokerrointa sekä poikkipinta-alaa.

Voimaharjoittelun hyödyt luustolle

Luukudos toimii mm. ihmisen tukirankana suojaten sisäelimiä sekä mahdollistaen osaltaan liikkeen. Se osallistuu myös mineraaliaineenvaihdunnan säätelyyn ja varastoi mineraalisuoloja. Voimaharjoittelun avulla voidaan lisätä luuntiheyttä ja sen mineraalipitoisuutta mekaanisen kuormituksen kautta.

Voimaharjoittelun hyödyt nivelrustolle

Nivelrusto toimii nivelen liukupintana. Se tukee ja jakaa voimia, joita syntyy niveltä kuormittaessa. Voimaharjoittelu suojelee nivelruston vähenemiseltä ja parantaa sen terveyttä lisäämällä mahdollisesti glykosamoniglykaanien määrää.

Fyysisen inaktiivisuuden haitat ja voimaharjoittelu

World Health Organization (WHO) on julkaissut maailmanlaajuiset liikuntasuositukset tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn: viikoittain suositellaan harjoitettavan vähintään 150 minuuttia aerobista liikuntaa ja tämän lisäksi vähintään kaksi kertaa viikossa vastusharjoittelua.

Fyysinen inaktiivisuus nostaa mm. riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, paksusuolen syöpään, dementiaan ja masennukseen. Se liitetään myös keskivartalolihavuuteen, joka taas saattaa johtaa mm. matala-asteiseen tulehdukseen.

Voimaharjoittelu ja tarttumattomien tautien ennaltaehkäisy

Luurankolihakset näyttäisivät vastustavan inaktiivisuuden aiheuttamia haitallisia tekijöitä vapauttamalla elimistöön tiettyjä myokiineja. Niinpä lihasten supistuminen saattaa saada aikaiseksi näiden suojelevien tekijöiden vapautumisen elimistöön harjoittelun aikana, joka taas saa aikaan erilaisia fysiologisia reaktioita mm. maksassa, sydän- ja verenkiertoelimistössä sekä aivoissa.

Voimaharjoittelun aikaansaama kohonnut energiankulutus saattaa johtaa sisäelinten ympärillä olevan rasvan vähentymiseen, joka vähentää riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi voimaharjoittelulla saadaan mm. vähennettyä verensokeria ja alennettua verenpainetta sekä parannettua unenlaatua.

Yhteenveto

Voimaharjoittelulla on siis valtavasti terveydellisiä hyötyjä ja kaikkien meidän olisi hyvä sitä jossain muodossa tehdä. Mahdollisuudet sen harrastamiseen ovat tänä päivänä todella hyvät, sillä esim. kaupungit tarjoavat nykyään ilmaiskäyttöön hyvin varustettuja ulkokuntosaleja. Toisaalta voimaharjoittelun harrastamiseen ei välttämättä tarvita kuntosaliympäristöä, sillä sitä voi tehdä esim. kehonpainolla tai kahvakuulien ym. helposti hankittavien varusteiden avulla vaikkapa kotona.

Sen lisäksi, että voimaharjoittelun avulla voidaan muuttaa kehonkoostumusta ja parantaa suorituskykyä, voidaan sen avulla vähentää riskiä erilaisten sairauksien puhkeamiselle sekä parantaa ylipäätään elämänlaatua. Voimaharjoittelu on myös mainio tapa parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa.

Jos kuntosalille meneminen mietityttää etkä tiedä mistä lähteä liikkeelle tai treenit tuntuvat junnaavan paikallaan, niin ota yhteyttä ja laitetaan yhdessä hommat rullaamaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa treenaamista!

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä Maestronin ja kumppaneiden erinomaista paperia vuodelta 2020. Jos kiinnostaa lukea aiheesta vielä lisää niin käy lukaisemassa alkuperäinen julkaisu tästä.