Juoksijan vaivat osa 3 – polvikipu, patellofemoral pain syndrome
Viime aikoina olen kirjoittanut pientä juttusarjaa erilaisista kiputiloista, joihin juoksijat ajoittain törmäävät – viime kerralla vuorossa oli takareiden kiputila nimeltään proksimaalinen hamstringin tendinopatia ja juttusarjan ensimmäinen teksti käsitteli akillesjänteen kiputilaa, jota kutsutaan nimellä akillestendinopatia. Vaikka juoksulla on todella monia positiivisia vaikutuksia terveyteen, saattavat juoksijat myös kärsiä ajoittain erilaisista, varsinkin alaraajaan kohdistuvista kiputiloista. Juoksijoiden keskuudessa yksi yleisimmistä vaivoista on polveen kohdistuva kiputila nimeltään patellofemoral pain (PFP).
Mikä on patellofemoral pain syndrome?
Kyseessä on hyvin yleinen kiputila, josta kärsivät niin aikuiset kuin lapsetkin. Kyseisestä vaivasta kärsivien määrää on vaikea arvioida, mutta joidenkin arvioiden mukaan vuosittain jopa 23 % aikuisista sekä 29 % nuorista kärsii PFP:stä, ja näistä jopa puolella kivut pitkittyvät. Tila on selkeästi yleisempi naisilla kuin miehillä.
Miten se käyttäytyy?
Kipu PFP:ssä paikantuu polven etuosaan polvilumpion ympärille tai sen taakse polvea kuormittavissa tehtävissä kuten juostessa, kyykkyyn mennessä tai rappusia kulkiessa. Kipu on usein suhteellisen laaja-alaista, ja näin ollen sen paikallistaminen pienelle alueelle on vaikeaa. PFP:en liittyvä kipu ja oireet haittaavat usein arkielämää, ja pahimmillaan se saattaa olla edesauttamassa nivelrikon syntyä.
Patellofemoral pain syndromen kivun syyt
Kivun varsinainen aiheuttaja on vielä hieman epäselvää, mutta yleisesti hyväksytty mekanismi kivun taustalla on ylikuormituksen aiheuttama lisääntynyt paine patellofemoraalisessa nivelessä (ko. nivelessä polvilumpio niveltyy reisiluuhun). Kyseessä on kuitenkin hyvin monisyinen tila, jonka syntyyn saattavat vaikuttaa myös muut tekijät kuten lantion ja polven alueen lihasten alentunut voimantuotto, heikko neuromuskulaarinen kontrolli sekä psykososiaaliset tekijät.
Tutkimuksissa on havaittu näyttöä siitä, että tietyt lonkan liikemallit, kuten lisääntynyt lonkan lähennys askeltaessa, saattavat olla riskitekijä PFP:n muodostumiseen naisjuoksijoille. Tämän “liiallisen” liikkeen ajatellaan lisäävän painetta patellofemoraaliselle nivelelle. Tutkimuksia kuitenkin kaivataan vielä tästäkin aiheesta lisää.
Patellofemoral pain syndromen hoito
PFP:n hoidossa on erittäin isossa roolissa aktiviteettien modifiointi – juoksijoilla tämä tarkoittaa tietenkin mm. juoksumäärien tarkastelua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että juoksusta pitäisi luopua tai välttämättä edes pitää taukoa. Myös juoksutekniikan hiomista joudutaan joissain tapauksissa miettimään ainakin väliaikaisesti.
Ensijaisena hoitomuotona PFP:ssä kuormituksen hallinnan lisäksi on terapeuttinen harjoittelu, joka kohdistetaan ennenkaikkea lonkan ja reiden alueen lihaksiin. Harjoittelulla pystytään vähentämään kipua ja parantamaan toimintakykyä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Joissain tapauksissa tukipohjallisten käyttö tai polven teippaus voi olla paikallaan kivun vähentämiseksi lyhytaikaisesti. Myös manuaalista terapiaa voidaan käyttää tukemaan kuntoutusta, jos se koetaan tarpeelliseksi. Se ei kuitenkaan saisi missään nimessä olla ensisijainen hoitomuoto.
Lähteet
Collins NJ et al. 2018. 2018 Consensus statement on exercise therapy and physical interventions (orthoses, taping and manual therapy) to treat patellofemoral pain: recommendations from the 5th International Patellofemoral Pain Research Retreat, Gold Coast, Australia, 2017. BJSM.
Neil BS et al. 2015. Runners with patellofemoral pain have altered biomechanics which targeted interventions can modify: a systematic review and meta-analysis.. 2015. Gait & Posture.
